Nousumerkki
Nousumerkkien yleisyys Suomessa
Nousumerkit eivät ole Suomessa yhtä yleisiä. Oinas on nousumerkkinä vain noin 1,6 prosentilla Suomessa syntyneistä, Leijona noin 14,1 prosentilla. Ero johtuu siitä, kuinka kauan kukin merkki nousee itäisen horisontin yli, ja se kasvaa pohjoiseen mentäessä.
Yleisin ja harvinaisin nousumerkki Suomessa
Suomessa yleisimmät nousumerkit ovat Leijona ja Skorpioni, kumpikin noin 14,1 prosentilla syntyneistä. Neitsyt ja Vaaka ovat lähes yhtä yleisiä (13,9 %), ja Rapu ja Jousimies seuraavat (12,0 %).
Harvinaisimmat ovat Oinas ja Kalat, kumpikin noin 1,6 prosentilla. Leijona on nousumerkkinä siis noin 9 kertaa niin usein kuin Oinas. Jos kaikki merkit olisivat yhtä yleisiä, kunkin osuus olisi 8,3 prosenttia.
| Nousumerkki | Osuus Suomessa | Arvio, ihmistä | Helsinki | Oulu | Rovaniemi | Utsjoki |
|---|---|---|---|---|---|---|
| Oinas |
1,6 %
|
90 000 | 29 min | 8 min | 22 s | 23 min |
| Härkä |
2,5 %
|
140 000 | 43 min | 15 min | 43 s | 1 h 46 min |
| Kaksoset |
5,8 %
|
330 000 | 1 h 31 min | 1 h 2 min | 16 min | – |
| Rapu |
12,0 %
|
680 000 | 2 h 46 min | 3 h 14 min | 4 h | – |
| Leijona |
14,1 %
|
800 000 | 3 h 15 min | 3 h 44 min | 3 h 58 min | 5 h 43 min |
| Neitsyt |
13,9 %
|
790 000 | 3 h 14 min | 3 h 34 min | 3 h 42 min | 4 h 6 min |
| Vaaka |
13,9 %
|
790 000 | 3 h 14 min | 3 h 34 min | 3 h 42 min | 4 h 6 min |
| Skorpioni |
14,1 %
|
800 000 | 3 h 15 min | 3 h 44 min | 3 h 58 min | 5 h 43 min |
| Jousimies |
12,0 %
|
680 000 | 2 h 46 min | 3 h 14 min | 4 h | – |
| Kauris |
5,8 %
|
330 000 | 1 h 31 min | 1 h 2 min | 16 min | – |
| Vesimies |
2,5 %
|
140 000 | 43 min | 15 min | 43 s | 1 h 46 min |
| Kalat |
1,6 %
|
90 000 | 29 min | 8 min | 22 s | 23 min |
Miten luvut on laskettu
Nousumerkki on laskettu jokaiselle Suomen 340 kunnalle sen leveysasteelta koko vuorokauden ajalta, ja tulokset on painotettu kuntien asukasluvulla (yhteensä noin 5,7 miljoonaa asukasta, GeoNames-aineisto). Laskenta käyttää samaa nousumerkin määritelmää kuin Anstaran laskurit, myös napapiirin pohjoispuolella, ja se on tarkistettu Swiss Ephemeriksen laskentaa vasten.
Luvut ovat laskettuja osuuksia, eivät rekisteritietoa syntyneistä, sillä syntymäaikoja ei tilastoida nousumerkin mukaan. Ne olettavat, että syntymät jakautuvat vuoden mittaan suunnilleen tasaisesti ja että syntymäpaikka noudattaa asukkaiden jakaumaa. Laskettu 4.11.2026.
Laskenta on tarkistettu myös riippumattomasti: 20 000 simuloitua syntymää eri puolille Suomea vuosilta 1950–2020, päivällä painottuvin kellonajoin, laskettiin Swiss Ephemeris -ohjelmalla, ja jokaisen merkin osuus osui satunnaisvaihtelun rajoihin. Taulukon arvioitu määrä on osuus kerrottuna Suomen väkiluvulla. Se olettaa, että osuus pätee myös ulkomailla syntyneisiin, joten se on suuntaa antava.
Miksi kaikki nousumerkit eivät ole yhtä yleisiä?
Nousumerkki on se eläinradan merkki, joka nousee itäisen horisontin yli syntymähetkellä. Maan pyöriessä koko eläinrata kulkee horisontin yli kerran vuorokaudessa, mutta ei tasaisesti. Eläinrata on kallellaan Maan päiväntasaajaan nähden, joten pohjoisessa osa merkeistä nousee jyrkästi ja nopeasti, osa loivasti ja hitaasti.
Helsingissä Oinas on nousumerkkinä noin 29 minuuttia vuorokaudessa, Leijona noin 3 tuntia 15 minuuttia. Mitä kauemmin merkki nousee, sitä useampi syntyy sen ollessa nousumerkkinä.
Astrologiassa ilmiö on tunnettu vanhastaan: perinne puhuu pitkän nousun merkeistä (Rapu, Leijona, Neitsyt, Vaaka, Skorpioni ja Jousimies) ja lyhyen nousun merkeistä (Kauris, Vesimies, Kalat, Oinas, Härkä ja Kaksoset). Eteläisellä pallonpuoliskolla asetelma on päinvastainen.
Pohjoisessa ero kasvaa
Mitä pohjoisemmaksi mennään, sitä nopeammin Kalat ja Oinas nousevat ja sitä kauemmin Leijona ja Skorpioni. Oulussa Oinas on nousumerkkinä noin 8 minuuttia vuorokaudessa ja Rovaniemellä alle minuutin. Rovaniemellä Oinas on nousumerkkinä alle 0,1 prosentilla syntyneistä, Leijona 16,6 prosentilla.
Siksi samana päivänä Helsingissä ja Oulussa syntyneillä voi olla eri nousumerkki, vaikka kellonaika olisi sama. Napapiirin pohjoispuolella nousumerkki voi siirtyä äkillisesti merkin yli.
Utsjoella, Suomen pohjoisimmassa kunnassa, nousupiste hyppää kokonaan Kaksosten, Ravun, Jousimiehen ja Kauriin yli, joten ne eivät ole siellä koskaan nousumerkkinä. Leijona ja Skorpioni ovat Utsjoella nousumerkkinä noin 23,9 prosentilla syntyneistä, lähes joka neljännellä.
Vuodenaika ei muuta osuuksia
Merkki on nousumerkkinä talvella ja kesällä yhtä kauan, koska kesto riippuu vain Maan pyörimisestä ja syntymäpaikan leveysasteesta. Vuodenaika muuttaa vain kellonaikaa: Helsingissä Leijona nousee tammikuussa iltapäivällä ja illalla, heinäkuussa aamulla.
Jokaisen merkin nousuaika aikaistuu noin neljä minuuttia päivässä ja kiertää vuoden mittaan koko vuorokauden ympäri. Siksi osuudet pätevät koko vuoden syntyneisiin, vaikka lapsia syntyy päivällä enemmän kuin yöllä.
Nousumerkki on kartan ovi
Syntymäkartan tulkinta lukee nousumerkin yhdessä Auringon, Kuun, kartan hallitsijan ja koko kartan kanssa: miten olemuksesi, tunteesi ja tahtosi sopivat yhteen ja missä ne vetävät eri suuntiin.
Usein kysyttyä
- Mikä on harvinaisin nousumerkki Suomessa?
- Harvinaisimmat nousumerkit Suomessa ovat Oinas ja Kalat. Kumpikin on nousumerkkinä noin 1,6 prosentilla Suomessa syntyneistä, koska ne nousevat Suomen leveysasteilla nopeimmin, Helsingissä noin 29 minuuttia vuorokaudessa.
- Mikä on yleisin nousumerkki Suomessa?
- Yleisimmät nousumerkit Suomessa ovat Leijona ja Skorpioni, kumpikin noin 14,1 prosentilla syntyneistä. Neitsyt ja Vaaka ovat lähes yhtä yleisiä (13,9 %).
- Miksi nousumerkit eivät ole yhtä yleisiä?
- Eläinrata on kallellaan Maan päiväntasaajaan nähden, joten pohjoisessa osa merkeistä nousee itäisen horisontin yli nopeasti ja osa hitaasti. Mitä kauemmin merkki nousee, sitä useampi syntyy sen ollessa nousumerkkinä.
- Vaikuttaako vuodenaika nousumerkkien yleisyyteen?
- Ei. Kukin merkki on nousumerkkinä talvella ja kesällä yhtä kauan. Vuodenaika muuttaa vain kellonaikaa, jolloin merkki nousee.
- Ovatko nousumerkit yhtä yleisiä kaikkialla maailmassa?
- Eivät. Päiväntasaajan lähellä merkit ovat lähes yhtä yleisiä, ja ero kasvaa napoja kohti. Eteläisellä pallonpuoliskolla asetelma kääntyy: siellä harvinaisimpia ovat Neitsyt ja Vaaka, ja Oinas ja Kalat kuuluvat yleisimpiin.
- Mistä tiedän oman nousumerkkini?
- Nousumerkkilaskuri tarvitsee syntymän päivämäärän, tarkan kellonajan ja paikkakunnan. Kellonajalla on suuri merkitys, sillä Oinaan ja Kalojen nousu kestää Helsingissäkin alle puoli tuntia.
Anstaran toimitus. Lue, kuka Anstaran takana on ja miten artikkelit tehdään.